{"id":198,"date":"2025-07-02T09:59:21","date_gmt":"2025-07-02T09:59:21","guid":{"rendered":"https:\/\/naficon.ngmprojektit.fi\/?page_id=198"},"modified":"2025-08-05T10:00:29","modified_gmt":"2025-08-05T10:00:29","slug":"kehittyvat-pon-tekniikat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/naficon.ngmprojektit.fi\/en\/ajankohtaista\/kehittyvat-pon-tekniikat\/","title":{"rendered":"Emerging PON technologies"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Emerging PON technologies <\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\tSuomessa aloitettiin optisten liitynt\u00e4verkkojen rakentaminen yli 20 vuotta sitten aktiivi-Ethernet-tekniikalla. T\u00e4ll\u00f6in maassamme viel\u00e4 vieroksuttiin PON-tekniikkaa, vaikka se oli jo laajasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 maailmalla. \t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\tOta meihin yhteytt\u00e4<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Emerging PON technologies\n<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Suomessa aloitettiin optisten liitynt\u00e4verkkojen rakentaminen yli 20 vuotta sitten aktiivi-Ethernet-tekniikalla. T\u00e4ll\u00f6in maassamme viel\u00e4 vieroksuttiin PON-tekniikkaa, vaikka se oli jo laajasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 maailmalla. 2010-luvulta l\u00e4htien on PON-tekniikka kuitenkin v\u00e4hitellen yleistynyt Suomessakin, kun sen edut on oivallettu ja itse tekniikkakin on kehittynyt. Nyky\u00e4\u00e4n PON-tekniikka onkin jo vakiinnuttanut asemansa liitynt\u00e4verkon tekniikkana ja sen k\u00e4ytt\u00f6 tulee yh\u00e4 yleisemm\u00e4ksi ja merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. PON-tekniikat kehittyv\u00e4t jatkuvasti nopeutta ja energiatehokkuutta koskevien vaatimusten lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4.<\/p>

PON-tekniikkojen periaatteet<\/strong><\/p>

PON-verkko on optinen liitynt\u00e4verkko, jossa teleyrityksen laitetilasta eli liitynt\u00e4solmusta l\u00e4htev\u00e4 kuituyhteys jaetaan useampaan kuituyhteyteen optista jaotinta k\u00e4ytt\u00e4en. Optinen jaotin on passiivinen rakenneosa ja t\u00e4st\u00e4 passiivisuuden periaatteesta PON-verkko on my\u00f6s saanut nimens\u00e4. Lyhenne PON tulee englanninkielisest\u00e4 nimityksest\u00e4 passive optical network, suomeksi passiivinen optinen verkko. Passiivisessa optisessa verkossa liitynt\u00e4solmun ja asiakasliittym\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 on vain passiivisia optisia rakenneosia. Passiivisen optisen verkon kuitutopologia on muodoltaan pisteest\u00e4 moneen pisteeseen (point to multipoint, P2MP), kun taas aktiivi-Ethernet-verkon kuitutopologia on pisteest\u00e4 pisteeseen (point to point, P2P).<\/p>

PON-verkolle ominaiset kolme t\u00e4rkeint\u00e4 verkon toiminnallista osaa ovat teleyrityksen laitetilassa eli liitynt\u00e4solmussa oleva keskusp\u00e4\u00e4te OLT (Optical Line Terminal), asiakkaan tiloissa oleva optinen verkkop\u00e4\u00e4te ONU (Optical Network Unit) ja n\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4 jossain verkon kohdassa sijaitseva jaotin (splitter). Lyhenteen ONU rinnalla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s lyhennett\u00e4 ONT (Optical Network Terminal). K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ONU ja ONT tarkoittavat samaa, mutta tarkemmin eriteltyn\u00e4 ONU on yleisnimitys yhden tai useamman k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n verkkop\u00e4\u00e4tteille ja ONT on yhden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n verkkop\u00e4\u00e4te.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Useimmat PON-verkot toimivat yhdell\u00e4 kuidulla yhteytt\u00e4 kohti. Kuitutyyppin\u00e4 on televerkon standardiyksimuotokuitu (ITU-T G.652.D). Laitetilan OLT-portista l\u00e4htev\u00e4 optinen kuitu eli runkokuitu jaetaan useammaksi asiakaskohtaiseksi kuiduksi passiivista optista jaotinta k\u00e4ytt\u00e4en. Jaottimen jakosuhde voi olla esimerkiksi 1:32, jolloin yksi laitetilan OLT-portti ja runkokuitu palvelevat 32 ONU-laitetta. Tietoliikenne on mahdollista yhdess\u00e4 kuidussa molempiin suuntiin, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eri siirtosuunnissa eri aallonpituuksia. Siirtosuuntaa keskusp\u00e4\u00e4tteelt\u00e4 (OLT) asiakkaan verkkop\u00e4\u00e4tteelle (ONU) kutsutaan my\u00f6t\u00e4suunnaksi (downstream, DS) ja vastakkaista siirtosuuntaa kutsutaan paluusuunnaksi (upstream, US).<\/p>

Jaettua kapasiteettia ja liikennekuria<\/strong><\/p>

My\u00f6t\u00e4suunnassa kaikki OLT-portista l\u00e4htev\u00e4t signaalit kulkevat jaottimen l\u00e4pi ja niiden teho jakautuu jaottimen jakosuhteen mukaisesti ONU-laitteille l\u00e4hteviin kuituihin. Jokainen ONU-laite vastaanottaa samanlaiset signaalit my\u00f6t\u00e4suunnassa. ONU-laitteet puolestaan tunnistavat omia k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4\u00e4n varten tarkoitetut signaalit ja v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t vain n\u00e4m\u00e4 eteenp\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4telaitteelle tai l\u00e4hiverkkoon. Osoitteistus ja salaus huolehtivat siit\u00e4, ett\u00e4 kullekin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle v\u00e4litet\u00e4\u00e4n vain heille kuuluvat signaalit ja tietoturva toteutuu. Verkossa jaetaan siis yhteist\u00e4 siirtokapasiteettia ja kunkin ONU-laitteen saama teoreettinen maksiminopeus riippuu OLT-portista l\u00e4htev\u00e4n signaalin nopeuden lis\u00e4ksi my\u00f6s jaottimen jakosuhteesta. Esimerkiksi 10 Gbit\/s PON-verkossa jakosuhde 1:32 johtaa noin 313 Mbit\/s teoreettiseen nopeuteen yht\u00e4 ONU-laitetta kohti.<\/p>

Liikennett\u00e4, osoitteistusta ja asiakkaiden yksityisyyden edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 salausta hallitaan PON-verkoille ominaisilla protokollilla. Protokollat mahdollistavat my\u00f6s tietyn liikenteen priorisointia ja tietyn asiakaskohtaisen miniminopeuden ainakin tietyin rajoituksin.<\/p>

Paluusuunnassa sovelletaan aikajakoon perustuvaa liikennekuria. Se tarkoittaa, ett\u00e4 kukin ONU voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 signaalia vain sille my\u00f6nnetyn aikav\u00e4lin aikana. OLT-laite ohjaa verkon liikennett\u00e4 siten, ett\u00e4 se ilmoittaa kullekin ONU-laitteelle, milloin t\u00e4m\u00e4 voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ja mink\u00e4 pituisen aikav\u00e4lin se saa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. OLT-laite selvitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4isyyden tai oikeammin signaalin kulkuajan kuhunkin ONU-laitteeseen. Kulkuaika tulee ottaa huomioon annettaessa ONU-laitteille aikav\u00e4lej\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kahden tai useamman ONU-laitteen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t paluusuunnan signaalit eiv\u00e4t saa saapua samanaikaisesti jaottimeen, jossa ne yhdistet\u00e4\u00e4n samaan kuituun.<\/p>

Edell\u00e4 lyhyesti kuvatut my\u00f6t\u00e4- ja paluusuunnan toiminnat ovat ominaisia nimenomaan perinteisille aikajakotekniikkaan perustuville PON-verkoille eli TDM-PON-verkoille. Lyhenteen alkuosa TDM tulee sanoista time division multiplexing (suomeksi aikajakokanavointi). TDM-PON-verkot edustavat t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ja l\u00e4hitulevaisuudenkin valtatekniikkaa, mutta viel\u00e4 kehitysvaiheessa olevat WDM-PON-verkot tekev\u00e4t jo tuloaan.<\/p>

Yleisimm\u00e4t PON-tekniikat<\/strong><\/p>

PON-tekniikan historia ulottuu yli 30 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n ajassa taakse p\u00e4in. Ensimm\u00e4iset PON-standarditkin julkaistiin jo 1990-luvulla. Nykyaikaisten PON-tekniikoiden kehityksen ja standardoinnin voidaan kuitenkin katsoa alkaneen vasta vuosituhannen vaihteen j\u00e4lkeen.<\/p>

Kaksi keskeist\u00e4 PON-standardointia harjoittavaa j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 ovat kansainv\u00e4linen ITU-T ja yhdysvaltalainen IEEE. Taulukkoon 1 on koottu keskeisimm\u00e4t ITU-T:n ja IEEE:n julkaisemat PON-standardit ja niiden m\u00e4\u00e4rittelemi\u00e4 ominaisuuksia.<\/p>

Yleisimm\u00e4t Suomessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t PON-tekniikat ovat GPON ja XG\/XGS-PON ja on odotettavissa, ett\u00e4 50G-PON yleistyy l\u00e4hivuosina.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kaikki taulukon 1 PON-tekniikat perustuvat yhden kuidun yhteyksiin. My\u00f6t\u00e4suunnan ja paluusuunnan liikenteelle on m\u00e4\u00e4ritelty omat aallonpituutensa. Maksimiet\u00e4isyydet v\u00e4lill\u00e4 OLT- ONU ovat 10\u202640 km riippuen PON-tekniikasta ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n l\u00e4hettimen teholuokasta. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ITU-T:n PON-tekniikat mahdollistavat pitempi\u00e4 et\u00e4isyyksi\u00e4 kuin IEEE:n PON-tekniikat. My\u00f6s suurimmat sallitut jakosuhteet vaihtelevat tekniikoittain ja ovat 32\u2026128 siten, ett\u00e4 ITU-T:n PON-tekniikoille on m\u00e4\u00e4ritelty yleens\u00e4 suuremmat jakosuhteen enimm\u00e4isarvot. Suurimpaan jakosuhteeseen vaikuttaa luonnollisesti my\u00f6s l\u00e4hettimen teholuokka ja t\u00e4m\u00e4n mahdollistama tehobudjetti eli suurin sallittu vaimennus v\u00e4lill\u00e4 OLT \u2013 ONU. Jaotin on nimitt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 vaimennustekij\u00e4, ja mit\u00e4 suurempi on jakosuhde, sit\u00e4 suurempi on jaottimen jakovaimennus. PON-standardeissa on m\u00e4\u00e4ritelty eri teholuokkia ja niit\u00e4 vastaava tehobudjetteja v\u00e4himm\u00e4is- ja enimm\u00e4isvaimennuksineen. Enimm\u00e4isvaimennus vaihtelee PON-tekniikasta ja l\u00e4hetinluokasta riippuen v\u00e4lill\u00e4 20\u202635 dB.<\/p>

GPON, XG- ja XGS-PON-tekniikassa on my\u00f6s mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 runkokuidussa kaksisuuntaista optista vahvistinta, jolla maksimiet\u00e4isyys saadaan kasvatettua 60 km:iin. T\u00e4ll\u00f6inkin kyseess\u00e4 on PON-verkko, vaikka passiivisuuden periaate optisen vahvistimen my\u00f6t\u00e4 katoaakin.<\/p>

Kuvassa 1 ja taulukossa 2 on esitetty XG-PON- ja XGS-PON -verkon fyysisen kerroksen ominaisuuksia.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\tKuvassa 2 on esitetty PON-tekniikoiden kehityspolut t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella. Nopeus aallonpituutta kohden on kasvanut jo nopeuteen 50 Gbit\/s. Nopeudet kasvavat edelleen ja seuraavana h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4 100G-PON, josta on jo pilotteja k\u00e4ynniss\u00e4. My\u00f6s WDM-PON-tekniikka alkaa v\u00e4hitellen tulla markkinakelpoiseksi ja ensimm\u00e4iset standarditkin ovat jo valmiina. V\u00e4livaiheena kehityksess\u00e4 TDM-PONista ja puhtaaseen WDM-PONiin on TWDM-PON, jossa yhdistyv\u00e4t perinteinen TDM-PON ja WDM-tekniikka. NG-PON2 edustaa t\u00e4llaista PON-tekniikkaa. My\u00f6s ns. Super-PONissa sovelletaan sek\u00e4 TDM- ett\u00e4 WDM-tekniikkaa. Seuraavassa tarkastellaan l\u00e4hemmin n\u00e4it\u00e4 edell\u00e4 mainittuja PON-tekniikoita, joilla saavutetaan yli 10 Gbit\/s siirtonopeuksia.\n\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

50G-PON<\/strong><\/p>

50G-PON on seuraava luonnollinen kehitysvaihe XGS-PONin j\u00e4lkeen. ITU-T:n standardoima 50G-PON-verkon tekniikka on m\u00e4\u00e4ritelty spesifikaatiosarjassa ITU-T G.9804. Sen t\u00e4rkeimm\u00e4t fyysisen tason ominaisuudet on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 3.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

My\u00f6s Ethernet-standardeja laativa IEEE on julkaissut 50G-PON-standardin. T\u00e4n\u00e4 standardi on IEEE 802.3ca. ITU-T:n ja IEEE:n 50G-PON-verkoilla on teknisi\u00e4 eroja toisiinsa n\u00e4hden. Merkitt\u00e4vimm\u00e4t erot ovat seuraavat:<\/p>

– ITU-T:n 50G-PON-verkon paluusuunnan nopeudet ovat 12, 5 Gbit\/s ja 25 Gbit\/s sek\u00e4 tulevaisuudessa my\u00f6s 50 Gbit\/s. IEEE:n 50G-EPON-verkossa paluusuunnan nopeudet ovat 10 Gbit\/s, 25 Gbit\/s ja 50 Gbit\/s. IEEE:n verkossa on lis\u00e4ksi 25 Gbit\/s vaihtoehto my\u00f6s my\u00f6t\u00e4suunnassa.<\/p>

– ITU-T:n 50G-PON-verkossa nopeus 50Gbit\/s toteutetaan yhden aallonpituuden periaatteella. IEEE:n 50G-EPON-verkossa nopeus 50 Gbit\/s toteutetaan kahden 25 Gbit\/s nopeuden summana, jolloin tarvitaan kaksi aallonpituutta nopeuden 50 Gbit\/s muodostamiseen.<\/p>

Sek\u00e4 ITU-T:n 50G-PON-verkossa ett\u00e4 IEEE:n 25G\/50G-EPON-verkossa on eri vaihtoehtoja paluusuunnan nopeuksille. N\u00e4ill\u00e4 mahdollistetaan samanaikainen GPON tai XG(S)-PON samassa verkossa.<\/p>

TWDM-PON<\/strong><\/p>

Kehitys puhtaasta TDM-PON-tekniikasta puhtaaseen WDM-PON-tekniikkaan ei tapahdu ilman v\u00e4livaiheita. V\u00e4limuotona on PON-tekniikka, jossa yhdistyv\u00e4t molempien tekniikoiden piirteet. Kuvassa 4 on esitetty TWDM-PON-verkko, joka koostuu nelj\u00e4st\u00e4 WDM-tekniikalla \u201cpinotusta\u201d TDM-PON-verkosta. Kukin TDM-PON k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omia aallonpituuksiaan. TWDM-PON on siis WDM- ja TDM-PON-tekniikoiden yhdistelm\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

ITU-T on julkaissut TWDM- PON-spesifikaatioita sarjassa G.989. N\u00e4iss\u00e4 spesifikaatioissa kyseisest\u00e4 tekniikasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nime\u00e4 NG-PON2. Spesifikaatiosarjan ITU-T G.989 nimi on: 40-Gigabit-capable passive optical networks (NG-PON2). Spesifikaatioissa (suosituksissa) m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n mm. yleiset vaatimukset ja fyysisen tason ominaisuudet TWDM-PON-tekniikalle, joka tukee nopeutta 40 Gbit\/s my\u00f6t\u00e4suunnassa (DS) ja 10 Gbit\/s paluusuunnassa (US).<\/p>

ITU-T:n NG-PON2-verkon fyysisen kerroksen ominaisuuksia:<\/p>

– Nopeudet\/CT: 10G\/10G, 10G\/2,5G, tai 2,5G\/2,5G (XG-PON tai XGS-PON)<\/p>

– Nelj\u00e4 vaimennusluokkaa: N1: 29 dB, N2: 31 dB, E1: 33 dB ja E2: 35 dB<\/p>

– Maksimiet\u00e4isyys: 20 km ja 40 km<\/p>

– Jakosuhde: 16\u202632\u202664\u2026128\u2026256<\/p>

– Aallonpituudet DS\/US: 1596\u20261603 nm \/ 1524\u20261544 nm<\/p>

PON-aallonpituudet<\/strong><\/p>

PON-verkoissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t aallonpituudet on standardoitu koordinoidusti siten, ett\u00e4 EPON ja GPON k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n samoja aallonpituuksia ja 10G-EPON ja XG\/XGS-PON k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n samoja, mutta ensin mainittuihin (EPON ja GPON) n\u00e4hden eri aallonpituuksia. Lis\u00e4ksi 25G- ja 50G-PON sek\u00e4 NG-PON2 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaikkiin edell\u00e4 mainittuihin n\u00e4hden eri aallonpituuksia. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa sen, ett\u00e4 samassa fyysisess\u00e4 optisessa liitynt\u00e4verkossa ja jopa sen samoissa kuiduissa voi olla esim. GPON ja XG(S)-PON, GPON ja 50G PON tai XG(S)-PON ja 50G PON samanaikaisesti niiden mitenk\u00e4\u00e4n h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4 toisiaan. Verkko on siis helppo p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 suurempiin nopeuksiin samoja kuituja k\u00e4ytt\u00e4en vaimennusbudjetti huomioon ottaen. Lis\u00e4ksi kaapeli-tv:lle (DVD-C\/C2) on varattu oma aallonpituusalueensa (1550 \u20261560 nm).<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\tKahden PON-j\u00e4rjestelm\u00e4n yhdist\u00e4miseksi samaan kuituinfrastruktuuriin on olemassa kaksi tapaa. Perinteisess\u00e4 tavassa verkkojen OLT:t yhdistet\u00e4\u00e4n samaan kuituun WDM-komponenttia k\u00e4ytt\u00e4en. T\u00e4ll\u00f6in tarvitaan siis OLT-laitteiden ulkopuolinen lis\u00e4komponentti, joka vaatii tietyn tilan ja aiheuttaa lis\u00e4ksi n. 1 dB vaimennuksen. Toinen tapa on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 OLT-optiikkaa, jossa yhdistett\u00e4vien verkkojen OLT-toiminnat ja niit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 WDM on integroitu samaan moduuliin, jota kutsutaan multi-PON-moduuliksi. T\u00e4ll\u00f6in ei tarvita mit\u00e4\u00e4n ulkoista yhdist\u00e4miskomponenttia, vaan vain multi-PON-moduulin asentaminen olevaan kehikkoon. Kuvassa 6 on esitetty n\u00e4m\u00e4 tavat tapauksessa, jossa uusi 50G-PON otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n olevan XGS-PON:n rinnalle samaan fyysiseen kuituinfrastruktuuriin.\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Super-PON<\/strong><\/p>

Vuoden 2022 lopulla IEEE julkaisi standardin IEEE 802.3cs, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n nimell\u00e4 Super-PON kutsuttu PON-verkko. Super-PON perustuu sek\u00e4 TDM- ett\u00e4 WDM-tekniikkaan. Sill\u00e4 voidaan saavuttaa 50 km et\u00e4isyys ja ONUjen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla jopa 1024. Nopeus on 10 Gbit\/s molempiin suuntiin. Super-PONin periaate on esitetty kuvassa 7. Keskeiset elementit ja niiden toiminnat ovat seuraavat:<\/p>

– Keskuksessa sijaitsee MUX\/Amp-laitteisto, johon voidaan liitt\u00e4\u00e4 16 OLT-moduulia. Kukin OLT-moduuli l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ja vastaanottaa nopeudella 10 Gbit\/s omalla aallonpituusparillaan (\u03bbmDS ja \u03bbmUS, m = 1\u202616).<\/p>

– L\u00e4htev\u00e4t aallonpituudet multipleksoidaan ja vahvistetaan, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ne sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n suodattimen l\u00e4pi yhteen runkokuituun. Suodatin erottaa toisistaan C- ja L-alueen aallonpituudet. My\u00f6t\u00e4suunnassa (DS) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n C-alueen aallonpituuksia ja paluusuunnassa (US) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n L-alueen aallonpituuksia.<\/p>

– Enint\u00e4\u00e4n 40 km et\u00e4isyydell\u00e4 keskuksesta sijaitsee \u03bb-reititin, joka jakaa aallonpituudet 16 kuituun: yksi aallonpituus per kuitu.<\/p>

– Enint\u00e4\u00e4n 20 km et\u00e4isyydell\u00e4 \u03bb-reitittimest\u00e4 on jaotin, jonka jakosuhde voi olla jopa 64.<\/p>

– ONUjen rakenne on yksinkertaisempi kuin NG-PON2-verkossa (kuva 4), koska kullekin ONUlle tulee vain yksi aallonpituus. ONUissa ei siis suodatinta.<\/p>

– Paluusuunnassa ONUilta jaottimien kautta tulevat aallonpituudet (16 aallonpituutta) yhdistet\u00e4\u00e4n \u03bb-reitittimess\u00e4 runkokuituun.<\/p>

– Runkokuidusta keskukseen palaavat aallonpituudet siirtyv\u00e4t C\/L-suodattimen kautta esivahvistimelle, dispersion kompensointimoduuliin ja edelleen demultiplekseriin, joka jakaa aallonpituudet erilleen. N\u00e4m\u00e4 16 aallonpituutta vastaanotetaan jokainen omassa OLT-moduulissaan.<\/p>

Super-PON-verkossa on siis 16 TDM-PON-verkkoa, jotka kukin toimivat omilla aallonpituuspareillaan ja nopeudella 10 Gbit\/s. ONUjen kokonaislukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on 16 x 64 = 1024.<\/p>

Enimm\u00e4iset\u00e4isyys v\u00e4lill\u00e4 OLT \u2013 \u03bb-reititin on 40 km ja enimm\u00e4iset\u00e4isyys v\u00e4lill\u00e4 \u03bb-reititin \u2013 ONU on 20 km. Huomaa, ett\u00e4 enimm\u00e4iset\u00e4isyys v\u00e4lill\u00e4 OLT \u2013 ONU on kuitenkin 50 km (ei 60 km). Enimm\u00e4isvaimennus v\u00e4lill\u00e4 OLT \u2013 ONU on 41 dB.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

WDM-PON<\/strong><\/p>

Perinteiset PON-verkot, kuten G-PON, XG(X)-PON sek\u00e4 my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 uudempi 50G-PON ovat TDM-PON-verkkoja, koska niiss\u00e4 paluusuunnan liikennett\u00e4 hallitaan ja kanavoidaan aikajakotekniikalla (Time Division Multiplexing, TDM). Toinen tapa jakaa saman kuidun kapasiteettia on aallonpituuskanavointi (Wavelength Division Multiplexing, WDM). PON-verkot, jotka hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 tekniikkaa ovat WDM-PON-verkkoja. WDM-PON-verkon periaate on esimerkin muodossa esitetty kuvassa 8.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

WDM-PON-verkot ovat kehitysvaiheessa, mutta ensimm\u00e4iset standardit ovat jo valmiina. N\u00e4m\u00e4 verkot ovat hyvin lupaavia ja niill\u00e4 on kiistattomia vahvuuksia ja etuja. T\u00e4rkeimm\u00e4t edut ovat seuraavat:<\/p>

– L\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4-p\u00e4\u00e4h\u00e4n yhteydet OLT:st\u00e4 ONU-yksikk\u00f6\u00f6n ja ONU-yksik\u00f6st\u00e4 OLT:iin.<\/p>

– Point-to-point-aallonpituudet takaavat riitt\u00e4v\u00e4n kapasiteetin ja tietoturvan<\/p>

– K\u00e4ytt\u00e4jille on helppo toteuttaa eri siirtonopeuksia ja palveluja muista riippumattomasti ja niit\u00e4 koskevat muutokset tai p\u00e4ivitykset voidaan tehd\u00e4 muita k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4.<\/p>

Kuvan 8 esimerkki edustaa standardisarjan ITU-T G.9802 mukaista WDM-PON-verkkoa. Mainitussa standardissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n muun muassa seuraavat ominaisuudet:<\/p>

– 12\/20\/40 point-to-point-aallonpituusparia<\/p>

– DS: 1529,553-1544,526 nm; US: 1550,116-1565,496 nm<\/p>

– Kanavav\u00e4li 100 GHz (~ 0,8 nm)<\/p>

– AWG jakaa\/yhdist\u00e4\u00e4 aallonpituudet molemmissa suunnissa<\/p>

– V\u00e4ritt\u00f6m\u00e4t (viritett\u00e4v\u00e4t) laserit<\/p>

– Kullekin ONU:lle 1\/10\/25 Gbit\/s<\/p>

– 10 km\/20 km<\/p>

Yksityiskohtaisemmat fyysisen tason ominaisuudet ja vaatimukset sek\u00e4 ylempien kerrosten vaatimukset m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n standardissa ITU-T G.9802.2 ja standardisarjan muissa osissa.<\/p>

Kustannustehokkaan ja luotettavan WDM-PON-tekniikan saavuttaminen vaatii viel\u00e4 kehitysty\u00f6t\u00e4 ja standardointia. Muutamien vuosien kuluttua WDM-PON alkaa olla kuitenkin jo olla markkinakelpoinen ja varteenotettava liitynt\u00e4verkon tekniikka. Avainkomponentteja ja niihin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 WDM-PON-tekniikassa ovat mm. l\u00e4hetinlaserit ja WDM-jaottimet.<\/p>

WDM-tekniikassa tarvittavat useat eri aallonpituudet ovat toteutettavissa erilaisilla vaihtoehtoisilla tekniikoilla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lupaavimmilta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t viritett\u00e4v\u00e4t laserit, joiden aallonpituus voidaan viritt\u00e4\u00e4 halutuksi s\u00e4hk\u00f6virran tai l\u00e4mp\u00f6tilan avulla. My\u00f6s muita tekniikoita on. Niist\u00e4 mainittakoon Injektiolukkiutuva laseri, heijastava laseri ja laajakaistainen valonl\u00e4hde, jonka spektri viipaloidaan.<\/p>

Erilliset kiinte\u00e4n aallonpituuden laserit eli ns. v\u00e4rilliset laserit tuskin tulevat kyseeseen, koska ne eiv\u00e4t ole logistisesti eiv\u00e4tk\u00e4 taloudellisesti edullisia.<\/p>

WDM-PON-verkossa jaottimena on WDM-jaotin, joka my\u00f6t\u00e4suunnassa suodattaa runkokuidussa etenev\u00e4st\u00e4 aallonpituuksien joukosta jokaiseen ONU-kuituun vain yhden aallonpituuden ja paluusuunnassa yhdist\u00e4\u00e4 eri ONU-aallonpituudet runkokuituun. T\u00e4m\u00e4n toteuttamiseksi on olemassa vaihtoehtoisia tekniikoita, joista lupaavin ja yleisin on aaltojohtohila eli AWG (arrayed waveguide grating). T\u00e4m\u00e4 tekniikka mahdollistaa my\u00f6s kaksisuuntaisen toiminnan siten, ett\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ONU-kohtaisia aallonpituuspareja (my\u00f6t\u00e4suunta\/paluusuunta).<\/p>

PON-verkon edut ovat sek\u00e4 teknisi\u00e4 ett\u00e4 taloudellisia<\/strong><\/p>

PON-verkon t\u00e4rkeimm\u00e4t edut liittyv\u00e4t passiiviseen jakoon. Koska jaotin on passiivinen komponentti, se ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaadi mink\u00e4\u00e4nlaista huoltoa. N\u00e4in ollen yll\u00e4pito PON-verkossa on vaivatonta ja yll\u00e4pitokustannukset ovat pienet. Aktiivilaitteita on vain liitynt\u00e4solmussa ja asiakkaalla. Aktiivi-Ethernet-verkossa sen sijaan aktiivilaitteita (Ethernet-kytkimi\u00e4) on usein my\u00f6s verkon sis\u00e4ll\u00e4 \u201dkent\u00e4ll\u00e4\u201d. Jaotin voidaan my\u00f6s helposti sijoittaa ulkokaappiin eik\u00e4 se tarvitse s\u00e4hk\u00f6nsy\u00f6tt\u00f6\u00e4. PON-tekniikalla voidaan my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kuitukapasiteettia tehokkaasti. Varsinkin verkoissa, joissa on v\u00e4h\u00e4n kuituja, on PON usein selke\u00e4 vaihtoehto puhtaalle t\u00e4htim\u00e4iselle aktiivi-Ethernet-verkolle. Liitynt\u00e4solmussa PON-verkon laitteet my\u00f6s viev\u00e4t huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n tilaa kuin Ethernet-kytkimet. PON-verkossa yksi portti voi palvella jopa 64 asiakasta, kun t\u00e4yst\u00e4htim\u00e4isess\u00e4 aktiivi-Ethernetiss\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarvitaan 64 porttia.<\/p>

PON-verkon sovellukset ja palvelut ovat p\u00e4\u00e4asiassa digitaalisia ja erityisesti IP-\/Ethernet-sovelluksia. PON-standardeissa on kuitenkin varattu lis\u00e4ksi aallonpituusalue 1550\u20261560 nm muita palveluja varten. Tyypillinen t\u00e4llainen palvelu on optinen kaapeli-tv-siirto (my\u00f6t\u00e4suuntaan). Data- ja kaapeli-tv-signaalien yhdist\u00e4miseksi samaan kuituun ja erottamiseksi samasta kuidusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n WWDM-tekniikkaa. PON-verkko tukee siis hyvin my\u00f6s kaapeli-tv-siirtoa samoissa kuiduissa kuin Ethernet-data.<\/p>

Jaettua kapasiteettia on usein pidetty PON-verkkojen suurimpana puutteena. Kapasiteetin riitt\u00e4vyys voidaan ottaa kuitenkin huomioon ONU-m\u00e4\u00e4rien mitoituksella ja riitt\u00e4v\u00e4n suurella kokonaiskapasiteetilla. Tekniikkojen kehittyess\u00e4 on yhden OLT-portin PON-kapasiteetti esimerkiksi my\u00f6t\u00e4suunnassa kasvanutkin vuoden 2004 EPON-verkon 1 Gbit\/s nopeudesta jopa 50-kertaiseksi ja kehitys jatkuu.<\/p>

Ent\u00e4 sis\u00e4verkot?<\/strong><\/p>

PON-tekniikkaa voidaan soveltaa pienemmiss\u00e4kin verkoissa, kuten kiinteist\u00f6jen l\u00e4hiverkoissa. K\u00e4site Passive Optical LAN eli lyhemmin POL tai POLAN onkin n\u00e4kynyt alan kansainv\u00e4lisiss\u00e4 lehti- ja webartikkeleissa sek\u00e4 esitelmiss\u00e4 yh\u00e4 useammin.<\/p>

Passiivinen optinen l\u00e4hiverkko (Passive Optical LAN) perustuu samoihin tekniikoihin, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n optisessa liitynt\u00e4verkossa ja joita t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on edell\u00e4 kuvattu. POL-verkolle ominaiset kolme t\u00e4rkeint\u00e4 verkon komponenttia ovat siis tyypillisesti talojakamossa sijaitseva optinen keskusp\u00e4\u00e4te, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tiloissa l\u00e4hell\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4telaitetta sijaitseva ONT ja n\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4 jossain verkon kohdassa sijaitseva jaotin.<\/p>

POL-verkko on t\u00e4ysin optinen v\u00e4lill\u00e4 OLT-ONT eik\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 verkon osuudella ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n elektroniikkaa. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tai muu verkon p\u00e4\u00e4telaite liitet\u00e4\u00e4n ONT-laitteeseen esim. kategorian 6A kytkent\u00e4kaapelilla. ONT-laitteen RJ45-porttien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on tyypillisesti 1…4, mutta voi olla my\u00f6s esimerkiksi 8, 12 tai jopa 24. My\u00f6s WLAN-tukiasema voidaan liitt\u00e4\u00e4 tai voi olla integroitu ONT-laitteeseen.<\/p>

Jaottimet voidaan sijoittaa esimerkiksi kerrosjakamoihin, mutta my\u00f6s muita sijoitusvaihtoehtoja on valittavissa. Jakosuhde voi olla esimerkiksi 1:32, jolloin yksi OLT-portti ja runkokuitu palvelevat 32 ONT-laitetta. Jaottimen sijainti POL-verkossa on syyt\u00e4 aina valita sen mukaan, mik\u00e4 on tarkoituksenmukaisinta. Valittu vaihtoehto vaikuttaa muun muassa tarvittaviin nousukaapeleiden kuitum\u00e4\u00e4riin sek\u00e4 jakamoiden tilank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja kytkent\u00f6ihin jakamoissa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

POL-verkko edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 optista nousu- ett\u00e4 kerroskaapelointia. Kuitutyyppin\u00e4 on OS2 ja liitintyyppin\u00e4 ensisijaisesti LC-liitin. Kaapeloinnin liittimien tulee olla APC-hiottuja. Sama koskee my\u00f6s jaotinpaneeleiden liittimi\u00e4.<\/p>

Optinen kerroskaapelointi p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n APC-hiotuilla LC-liittimill\u00e4 varustettuun tietoliikennerasiaan tai esimerkiksi yl\u00f6s kaapelihyllyyn asennettuun keskityskohtaan. Keskityskohdasta kaapelointi voidaan jatkaa eteenp\u00e4in pistorasiapylv\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en aivan kuten parikaapeloinnissa. T\u00e4ll\u00f6in optinen tietoliikennerasia on pylv\u00e4\u00e4n alap\u00e4\u00e4ss\u00e4. ONT-laite sijoitetaan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n l\u00e4heisyyteen ja yhdistet\u00e4\u00e4n optisella kytkent\u00e4kaapelilla tietoliikennerasiaan ja kategorian 6A kytkent\u00e4kaapelilla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tai muuhun p\u00e4\u00e4telaitteeseen.<\/p>

ONT-laite voidaan sijoittaa my\u00f6s yl\u00f6s optisen keskityskohdan l\u00e4heisyyteen. Keskityskohdassa tarvitaan sek\u00e4 kuitu- ett\u00e4 kuparip\u00e4\u00e4tteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kotelo molempien kaapelityyppien p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen ja kytkent\u00f6jen toteuttamiseen. N\u00e4in syntyy itse asiassa pieni jakamo, jota voidaan kutsua vaikkapa vy\u00f6hykejakamoksi. Se voi palvella useita k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 riippuen ONT-laitteen Ethernet-porttien (RJ45) lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Loppup\u00e4\u00e4n kuparikaapelointi voidaan my\u00f6s korvata WLAN-tekniikalla, jos ONT-laitteeseen on liitetty tai integroitu WLAN-tukiasema.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kehittyv\u00e4t PON-tekniikat Suomessa aloitettiin optisten liitynt\u00e4verkkojen rakentaminen yli 20 vuotta sitten aktiivi-Ethernet-tekniikalla. T\u00e4ll\u00f6in maassamme viel\u00e4 vieroksuttiin PON-tekniikkaa, vaikka se oli […]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":13,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_header_footer","meta":{"site-sidebar-layout":"no-sidebar","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"full-width-container","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"disabled","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"disabled","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-198","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/naficon.ngmprojektit.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/198","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/naficon.ngmprojektit.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/naficon.ngmprojektit.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naficon.ngmprojektit.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naficon.ngmprojektit.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=198"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/naficon.ngmprojektit.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/198\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":474,"href":"https:\/\/naficon.ngmprojektit.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/198\/revisions\/474"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naficon.ngmprojektit.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/naficon.ngmprojektit.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=198"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}